Neljäs portti

Seurailen ikääntyvän itseni, tavallisen ihmisen, päiviä kohti neljättä ikää juuri tästä näkökulmasta koettuna. Nuorempien tekemät vanhuuskuvaukset ovat aika toisenlaisia. Terveydentila määrittää ikävaiheen kokemusta enemmän kuin vuodet, mutta väistämätön osuus vuosillakin on. Tulevaisuutta ei voi tuntea missään iässä, mutta nyt tietää, ettei sitä ole pitkään. Aina voi löytää jotain kaunista ja mieltä ilahduttavaa, kun etsii.

▼
perjantai 31. tammikuuta 2025

Elämää uimahallissa

›
Täällä uimahallin kulmalla asustellessani olen käynyt kaksi kertaa viikossa uimahallissa. Seniorikortilla se on halpaa. Voisi kä...
3 kommenttia:
sunnuntai 26. tammikuuta 2025

Lyhyt tulevaisuus

›
Tänään kuuntelin yhtä lastenkirjaa,  jossa isoäiti lähti matkalle, kun vielä oli terveenä ja pystyi. Silloin minulle tuli kirkas...
lauantai 18. tammikuuta 2025

Vanhuuden näköaloja

›
Katsoin eilen elokuvan Isä, jonka olen kyllä nähnyt aiemminkin. Se kertoo miehestä, jonka muistisairaus etenee, sekä tyttären po...
6 kommenttia:
tiistai 7. tammikuuta 2025

Vuosimuistoja

›
Vuosi sitten oli tähän aikaan kolmenkymmenen asteen pakkaset. Luin, mitä kirjoitin blogiin silloin. Nyt ei o...
3 kommenttia:
sunnuntai 29. joulukuuta 2024

Saman katon alla

›
Selaan tv-ohjelmia. Kahdeksan maissa voisi katsoa ohjelmaa Tove Janssonista. Mitä kello on? Vasta viisi! Pimeätä on ollut jo tun...
2 kommenttia:
sunnuntai 22. joulukuuta 2024

Joulurauhaa

›
Toivotan jokaiselle blogiystävällle jouluista rauhaa ja iloa, kullekin omilla tavoillaan ja niinkuin tänä vuonna sopii!
2 kommenttia:
tiistai 17. joulukuuta 2024

Joulua kohti

›
Viime viikolla tulin taas vanhan talon kotiini. Tulia hellanpesään, pattereita isommalle, peti auki lämpenemään, puita lisää puu...
2 kommenttia:
‹
›
Etusivu
Näytä internetversio

Tietoja minusta

Annikki
Kolmas portti- blogi saatteli minut eläkeportin läpi uuteen maastoon ja sen haasteisiin. Mumman raitamatto-blogi seuraili tämän yhden ikääntyvän ihmisen sopeutumista eläkepäiviin ja pyrkimystä sisäiseen rauhaan ja eheyteen. Kun tärkeimmät ihmiset ja asiat ovat olemassa, on eläkeaika aivan elämän parasta aikaa. Menetysten jälkeen alkaa toisenlainen ja toisenvärinen kudos, surun himmeä silkki, jossa joskus värillinen valo läikähtää. Mummanpesässä kerron elämän ja asumisen muutoksista yksin jäämisen jälkeen. Sairaudet ja ikääntyminen muuttavat olemisen perusehtoja. Jokaiseen tähänastiseen blogiin on elämä sisällyttänyt läheisten ihmisten menetyksiä. Neljännestä portista näkyy elämän viimeisten vuosien aika. Kirjoittelen ajatuksella, että yksityinen on yleistä.
Tarkastele profiilia
Sisällön tarjoaa Blogger.