Neljäs portti

Seurailen ikääntyvän itseni, tavallisen ihmisen, päiviä kohti omaa vanhuuttani tai neljättä ikää niinkuin sen itse koen. Nuorempien tekemät vanhuuskuvaukset tuntuvat usein aika toisenlaisilta. Terveydentila määrittää ikävaiheen kokemusta enemmän kuin vuodet, mutta väistämätön osuus vuosillakin on. Tulevaisuutta ei voi tuntea missään iässä, mutta nyt tietää, ettei sitä ole pitkään. Aina voi löytää jotain kaunista ja mieltä ilahduttavaa, kun etsii.

▼
tiistai 21. heinäkuuta 2026

Kesäisiä päiviä

›
Nämä merkintäni palvelevat lähinnä menneen kalenterina itselleni. Silloin tällöin katson blogeista, millaista oli vaikka viisi v...
2 kommenttia:
sunnuntai 12. heinäkuuta 2026

Ikäismi

›
Yhteiskunnassa on olemassa monenlaista ikäsyrjintää, ikähalveksuntaa ja vanhan turvattomaksi jättämistä,  mutta meillä voi olla ...
4 kommenttia:
sunnuntai 5. heinäkuuta 2026

Juhlilla

›
Olen käynyt kahtena lauantaina hengellisissä kesäjuhlissa viikon välein.  Kauhavalle lestadiolaisten suviseuroihin minut vei sukulainen, Yli...
4 kommenttia:
perjantai 26. kesäkuuta 2026

Ei se ennen tällaista ollut

›
Nyt on oikein mieluinen, sosiaalinen ja monivaiheinen viikko takana. Bussi-, auto-  ja junamatkoja, tuttuja ja uusia tuttavuuksi...
2 kommenttia:
torstai 18. kesäkuuta 2026

Mittumaaria

›
Valon kevät tulee täyteen mittaansa. Juhannusruusut ovat vielä kukassa ja on vielä niitäkin kasveja, joiden aika on vasta alkama...
2 kommenttia:
lauantai 13. kesäkuuta 2026

Yksinään

›
Aamukaste kimaltaa pihanurmella, kun istun aamukahvini kanssa portailla. Kupin pohjalla on leipäjuuston palasia maustumassa. Käk...
4 kommenttia:

›
Aamukaste kimaltaa pihanurmella, kun istun aamukahvini kanssa portailla. Kupin pohjalla on leipäjuuston palasia maustumassa. Käk...
›
Etusivu
Näytä internetversio

Tietoja minusta

Annikki
Kolmas portti- blogi saatteli minut eläkeportin läpi uuteen maastoon ja sen haasteisiin. Mumman raitamatto-blogi seuraili tämän yhden ikääntyvän ihmisen sopeutumista eläkepäiviin ja pyrkimystä sisäiseen rauhaan ja eheyteen. Kun tärkeimmät ihmiset ja asiat ovat olemassa, on eläkeaika aivan elämän parasta aikaa. Menetysten jälkeen alkaa toisenlainen ja toisenvärinen kudos, surun himmeä silkki, jossa joskus värillinen valo läikähtää. Mummanpesässä kerron elämän ja asumisen muutoksista yksin jäämisen jälkeen. Sairaudet ja ikääntyminen muuttavat olemisen perusehtoja. Jokaiseen tähänastiseen blogiin on elämä sisällyttänyt läheisten ihmisten menetyksiä. Neljännestä portista näkyy elämän viimeisten vuosien aika. Kirjoittelen ajatuksella, että yksityinen on yleistä.
Tarkastele profiilia
Sisällön tarjoaa Blogger.