Neljäs portti

Seurailen ikääntyvän itseni, tavallisen ihmisen, päiviä kohti neljättä ikää juuri tästä näkökulmasta koettuna. Nuorempien tekemät vanhuuskuvaukset ovat aika toisenlaisia. Terveydentila määrittää ikävaiheen kokemusta enemmän kuin vuodet, mutta väistämätön osuus vuosillakin on. Tulevaisuutta ei voi tuntea missään iässä, mutta nyt tietää, ettei sitä ole pitkään. Aina voi löytää jotain kaunista ja mieltä ilahduttavaa, kun etsii.

▼
maanantai 31. maaliskuuta 2025

Yskän kourissa

›
Äkkiä hupenevat voimat jaloista, totesin äsken pienellä lenkillä. Viikon ajan olen yskinyt raastavasti keuhkojani hajalle. Lämpöä on ollut v...
4 kommenttia:
sunnuntai 23. maaliskuuta 2025

Siirtymäriitti

›
Nyt on tultu minun vuosikymmenelleni. Tämän päivän Keskisuomalaisen kuolinilmoitusten nimistä 9 oli syntynyt kaksiky...
2 kommenttia:
lauantai 15. maaliskuuta 2025

Lähimmäinen?

›
Sain päähäni, että vanhan tuvan seinällä pitää entisten sukupolvien kunniaksi olla Milletin Iltakellot. Kääröllä ole...
7 kommenttia:
torstai 6. maaliskuuta 2025

Entiset tytöt

›
Kotikylän tytöt tulivat kylään. Pidettiin nyyttikestit: yksi toi leipomiaan hyviä voisilmäpullia, toinen aamulla tehdyn maukkaan...
6 kommenttia:
lauantai 1. maaliskuuta 2025

Toiseen kotiin

›
Tulin seitsemän viikon jälkeen taas vanhaan taloon. Kaikki oli ennallaan, rönsyliljatkin kunnossa. Pikku hiljaa olen liukunut tä...
5 kommenttia:
tiistai 18. helmikuuta 2025

Yhdeksännellekymmenennelle!

›
-Ajatella, että kaikki nuoret ovat täyttäneet 50, sanoi Iida-täti liki kolmekymmentä vuotta sitten. Hänen nuorensa o...
6 kommenttia:
sunnuntai 9. helmikuuta 2025

Palapeliterapiaa?

›
Viereeni istui pitkänmatkan bussissa puhelias rouva, jonka kanssa juttelimme innokkaasti koko matkan, toista tuntia, kunnes hän jäi pois kyy...
6 kommenttia:
‹
›
Etusivu
Näytä internetversio

Tietoja minusta

Annikki
Kolmas portti- blogi saatteli minut eläkeportin läpi uuteen maastoon ja sen haasteisiin. Mumman raitamatto-blogi seuraili tämän yhden ikääntyvän ihmisen sopeutumista eläkepäiviin ja pyrkimystä sisäiseen rauhaan ja eheyteen. Kun tärkeimmät ihmiset ja asiat ovat olemassa, on eläkeaika aivan elämän parasta aikaa. Menetysten jälkeen alkaa toisenlainen ja toisenvärinen kudos, surun himmeä silkki, jossa joskus värillinen valo läikähtää. Mummanpesässä kerron elämän ja asumisen muutoksista yksin jäämisen jälkeen. Sairaudet ja ikääntyminen muuttavat olemisen perusehtoja. Jokaiseen tähänastiseen blogiin on elämä sisällyttänyt läheisten ihmisten menetyksiä. Neljännestä portista näkyy elämän viimeisten vuosien aika. Kirjoittelen ajatuksella, että yksityinen on yleistä.
Tarkastele profiilia
Sisällön tarjoaa Blogger.