Neljäs portti

Seurailen ikääntyvän itseni, tavallisen ihmisen, päiviä kohti omaa vanhuuttani tai neljättä ikää niinkuin sen itse koen. Nuorempien tekemät vanhuuskuvaukset tuntuvat usein aika toisenlaisilta. Terveydentila määrittää ikävaiheen kokemusta enemmän kuin vuodet, mutta väistämätön osuus vuosillakin on. Tulevaisuutta ei voi tuntea missään iässä, mutta nyt tietää, ettei sitä ole pitkään. Aina voi löytää jotain kaunista ja mieltä ilahduttavaa, kun etsii.

▼
maanantai 23. maaliskuuta 2026

Uni

›
Marianpäivän konsertissa esitettiin 11 ihanaa Ave Mariaa. Yöllä näin unta, että olin kuollut. En tiedä, kuinka se ta...
4 kommenttia:
keskiviikko 18. maaliskuuta 2026

Kipuruuhkaa

›
Onko muille tuttua, että joskus on aivan kivuttomia aikoja ja sitten taas joka paikkaa särkee? Minulla talvi meni nivelten osalt...
2 kommenttia:
keskiviikko 11. maaliskuuta 2026

Hommailua

›
Maalla asustellessa on selvemmin osa harvaakin kylää ja naapurustoa kuin kerrostalossa. Elinpiiri on avarampi. Maalla ilmaantuu ...
4 kommenttia:
torstai 5. maaliskuuta 2026

Valo on onni

›
Valo on onni, sanoi iltahartauden pitäjä. Siltä tuntuukin, kun harmaan pilvitaakan ja räntäsateen jälkeen maailma kirkastuu, aur...
6 kommenttia:
tiistai 24. helmikuuta 2026

Kumma ajatus

›
Ensimmäisen kerran elämässä juolahti mieleeni ajatus: Jospa ei tarvitsisi tehdä itse mitään! Että olisi ruoka aina valmiina, muu...
6 kommenttia:
sunnuntai 15. helmikuuta 2026

Makuuperspektiiviä

›
Pian kaksi viikkoa sitten joku virus löysi tiensä minuun ja häiritsee elämääni ikävästi edelleen. Yskänpuuskat ja pää täynnä räk...
6 kommenttia:
sunnuntai 8. helmikuuta 2026

Petissä

›
No niin, loppui kun kanan lento minun sosiaalinen osallistumiseni. Kävin kylätalolla maalausryhmässä, taidenäyttelyn avajaisissa...
7 kommenttia:
‹
›
Etusivu
Näytä internetversio

Tietoja minusta

Annikki
Kolmas portti- blogi saatteli minut eläkeportin läpi uuteen maastoon ja sen haasteisiin. Mumman raitamatto-blogi seuraili tämän yhden ikääntyvän ihmisen sopeutumista eläkepäiviin ja pyrkimystä sisäiseen rauhaan ja eheyteen. Kun tärkeimmät ihmiset ja asiat ovat olemassa, on eläkeaika aivan elämän parasta aikaa. Menetysten jälkeen alkaa toisenlainen ja toisenvärinen kudos, surun himmeä silkki, jossa joskus värillinen valo läikähtää. Mummanpesässä kerron elämän ja asumisen muutoksista yksin jäämisen jälkeen. Sairaudet ja ikääntyminen muuttavat olemisen perusehtoja. Jokaiseen tähänastiseen blogiin on elämä sisällyttänyt läheisten ihmisten menetyksiä. Neljännestä portista näkyy elämän viimeisten vuosien aika. Kirjoittelen ajatuksella, että yksityinen on yleistä.
Tarkastele profiilia
Sisällön tarjoaa Blogger.