..kuin lapsi leikkimään..

Olisin työkiireitten aikana voinut nähdä unta tällaisesta ajasta: olen jo marraskuun puolivälin paikkeilla hankkinut joululahjat ja osan paketoinutkin. Muistan yhdenkin joulun, kun Torpalle viimein saavuttuamme viimeisen yön aikana käärin väsyneenä paketteja enkä huomannut, että niihin jäi hintalaput! Mikähän mahtoi olla stressitasoni?

Minulla on tyttären kanssa perinne käydä yhdessä jouluostoksilla. Muutoin olisi kovin vaikeata osata ostaa varsinkin nuorisolle mitään ja meillekin tulee mieleisiä valintoja. Yllätys siitä puuttuu, mutta perinne lounastaukoineen on mukava. Ja aina jonkin yllätyksen voi myöhemmin keksiä. Nyt se päivä tuli, kun tyttärelle tuli töissä väljempi kohta ennen uutta urakkaa. Flunssaoireita on jäljellä, tämä on sitkeätä lajia, mutta tuskin enää tartutan. Pikkutytölle hankin jo vähän aiemmin kivoja tekemisjuttuja.

Aina vain laiskemmaksi muutun. Haluaisin vain laitella jouluvaloja ja muuta jouluista kivaa, joku muu saisi huolehtia ruokapuolen. Siivouksista en suuria ajattelekaan.

 Näin Suomen kaunein koti- ohjelmassa nätisti laitetun vintin. Siitä sain idean laittaa Torpan avovintin puolelle joulumaan lapsenlapsen iloksi, vaikka siellä onkin kylmää. Ostin jo paristokäyttöiset jouluvalot ikkunaan tai enovainaan muovikuuseen. Kokoan sinne joulujuttuja, joita ei muualla tarvita. Olemme pikkutytön kanssa vinttifaneja, muutaman minuutin päästä tulohetkestä hän on jo kiivennyt sinne. Eikö olisi hauska yllätys, kun siellä loistaisivat jouluvalot ja tonttuja kurkkisi nurkissa? Voisimme pikkutytön kanssa "asuulla" (leikkiä) siellä. On siis suunnitelmana viettää Torpan joulu. Viime vuonna se peruttiin koronan takia. Vietin leppoisan joulun omassa seurassani talvikodissa.