keskiviikko 1. kesäkuuta 2022

Milloin ja mihin lääkäriin?

Kävin tässä eilen yksityisellä terveysasemalla. Otsaani ilmaantui muutama viikko sitten pieni tummahkon punertava piste, joka suureni päivä päivältä, oli nyt noin puolen sentin kokoinen. Kuuden vuoden takainen melanooma silmän alla kehoitti seuraamaan muutoksia. Terveyskeskukseni on kaukana eikä siellä ole dermatoskooppia ihon tutkimiseen. Katsoin yksityisaseman  lääkäritarjontaa ja yllättäen huomenissa oli ihotautilääkäri paikalla ja aikoja vapaana. Olisin muuten odotellut ainakin muutaman viikon, mutta tajusin, että bussikyytiä ei ole enää ensi viikolla. Taksi tekee satasen lisän laskuun.
Niinpä kävin. Lääkäri arveli verisuoniperäiseksi tai tulehdukselliseksi, mutta mainitsi näytteen oton kahteen kertaan. No otettiin näyte. Lääkärillä näytti olevan aikakin vapaana. Sattui, piti polttaakin, kun vuoti kovasti. Hän kävi myös läpi kehoni vähäiset luomet. Minullehan on ohjeistettu omaehtoinen seuranta. Lääkärissä oli katsottu viimeksi neljä vuotta sitten. Lasku yli 300 €. Bussiin päästyä piti ottaa nitrosuihke pitkästä aikaa, otti jotenkin sydämestä. 
Biopsian tulos ei ole tietysti vielä tiedossa, mutta minulle tulee helposti tunne, että turhaan vein rahaa. Otsan läiskä olisi voinut hävitä itsestäänkin ja itsekin huomaan, jos joku luomi muuttuu. 
Ihmisillä on hyvin erilaisia tyylejä tutkimusten suhteen. Yksi ystävä ei mene millään terveyskeskukseenkaan, saati seurantoihin, apteekista kyselee kipuihin lääkettä. Jotkut menevät pienestäkin vaivasta yksityisille, eivät jahkaile. Rahatilanne tietysti vaikuttaa asiaan, mutta myös asenne. Yksi ystävä ei voi kuvitellakaan menevänsä yksityislääkärille, koska rahaa ei ole aina lääkkeisiinkään. Mies taas ei suostunut "turhaan kuluttamaan yhteiskunnan varoja", jos ei ollut varma että oli jotain pahempaa, vaan meni yksityiselle.

Minä menen aika pian lääkäriin, kun huolestun, mutta yksityisellä ikäänkuin kadun laskun takia, nuukuuttani, ellei vakavaa löytynyt. Olisin taas voinut ottaa mallia hänestä, joka ei hötkyile. Monta kertaa on yksityislääkäri ollut kyllä selvä pettymys. Kirurgeilta ei hoito-ohjeita kannata mennä hakemaan. Enää ei onneksi tarvitse mennä gynekologisiin seurantatutkimuksiin, ellei selvää vaivaa ilmaannu, näin on viime kerroilla sanottu, kun ei ole sukutaipumustakaan. Eihän minulla nyt enää ole niin väliäkään, ajattelen. Ja sitten pieni läiskä otsassa nostaa huolen. Mielenrauhasta silloin maksaa.
Toivottavasti nyt odottava näyte ei tuo samanlaista yllätystä kuin nätti kauneuspilkkuni poskessa, se jota katselin monta vuotta huolestumatta.

Julkisella puolella minun vakavat diagnoosini on todettu ja hoidettu, yksityisellä on ollut  erilaisia seurantoja, mutta tuhansia euroja on käytetty. Toivottavasti sote vahvistaa julkista sektoria, olen sen kannattaja. Mutta hyvä että kävin nyt, kun oli mahdollisuus, murehtisin kuitenkin.


 

2 kommenttia:

  1. Annikki, älä ikinä niin ajattele, ettei itsellä ole väliä. Juuri sitä varten meille entisille, yhteiskunnallisesti arvokkaan työn tekijöille aikoinamme, maksetaan eläkettä, että voimme huolehtia itsestämme vanhuusvuosinamme. Ihmisellä on väliä vanhanakin. Nuukuus terveyshuolissa ei ole kunniaksi, siitäkin tiedosta voi iloisesti maksaa, että huolta ei ole, vai mitä!
    Tervehtien Ellinoora

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinhän minä teenkin, kalliilla tiskillä vain nurisen ja vatuloin.

      Poista