perjantai 15. syyskuuta 2023

Pieni muutto



Sytyttelen valakiaa puuhellaan, menen kallioille marjaan, istun pihapöydän ääressä ja perkaan puolukoita. Pieni hyvä marjapaikkakin löytyi. Syysaurinko paistelee vielä lämpimästi, vaikka yöllä oli hallaa. Isoisän pelloilta korjataan vilja. Torpan syksyä siis.

Tässä on mukana jotenkin metka olo, levollisen iloinen. Se johtuu siitä, että aion olla täällä koko loppuvuoden. Se taas johtuu siitä, että luovutin kaupunkiasuntoni tyttärenpojalle, joka tarvitsee väliaikaista asuntoa armeijan jälkeen. Tyhjentelin hyllyjä ja henkareita. Nyt voin täällä laitella lääkevarastoani kaappiin, se kun yleensä on matkapussukoissa. Talvivaatteita on tuotu. Hyödynsin virallista terveyskeskustani ennen lähtöä, täällähän pitää olla kunnossa. Pitää esittää draama, että pääsee päivystykseen. Keksiä ei kyllä tarvinnut, oloni oli monin tavoin huono. Laboratoriotulokset olivat hyvät, sain vastauksia huoliini ja olokin on taas hyvä.

Tullessani ostin kirkolta uuden puhelimen. Neljä vuotta vanha akku tyhjeni nopeasti, kamera oli huonontunut, täällä pitää olla toimivat laitteet. Menin oikeastaan kysymään, voisiko akun uusia. Se ei täällä järjesty eikä kannatakaan. Täällä oli helpompi ostaa uusi, kun ei ole metrikaupalla erilaisia malleja. Tietoja siirrettiin uuteen laitteeseen maksua vastaan, kuvia poistettiin. Merkki on sama kuin tabletissani eli tuttu. Muuten kaikki tuntuu toimivan, mutta 16 vuotta käyttämäni toinen sähköpostini ei auennut. Takkusin sen uutta asennusta tuntikaupalla, koetin vaihtaa asetuksen tietoja vanhan puhelimen mukaisiksi, mutta ei pystynyt vaihtamaan kaikkia. Soitin sitten palveluntarjoajalle. Hän tunsi ongelman ja piti asentaa  sovelluskaupasta uusi sovellus, joka löytää postini. Ei onnistunut sekään. Soitin uudestaan ja sain muuttuneet tiedot, jotka poikkeavat entisestä asennuksesta. Ja niin sähköposti avautui, hyvä juttu. Ehkä laitan uuden gmail- osoitteen, kun se taitaa olla sujuvin. Vanhaa sähköpostiosoitetta ei noin vain jätetä pois, kun sen on vuosien mittaan laittanut lukuisiin yhteyksiin. Puhuin ystävän kanssa viikottaisen videopuhelun. Hän huomasi heti, että kuva oli terävämpi ja kirkkaampi. Jospa se kertoo paremmasta kamerasta.

Ilta alkaa pimetä, nyt kahdeksalta on jo vähän hämärää, varsinkin kun taivas peittyy sadepilveen. On taas vain suostuttava liukumaan pimeää kohti.


I

2 kommenttia:

  1. No, siirryit sitten syysmaalaiseksi sinne rakkaalle Torpallesi. Hienon kesän jälkeen voi toivoa upeita syyssäitä ja ladata henkisesti akut marraskuun matalaan. Uusitkin jo puhelimen, ainakin yhteydet toimii.
    Ellinoora
    Ps. Blogini on remontissa, palaan sinnekin, kunhan Kuopukka ehtii sen päivittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Säät tuntuvat täällä vahvasti, luonto on läsnä. Pimeää ei pidä pelätä.

      Poista