Neljäs portti

Seurailen ikääntyvän itseni, tavallisen ihmisen, päiviä kohti neljättä ikää juuri tästä näkökulmasta koettuna. Nuorempien tekemät vanhuuskuvaukset ovat aika toisenlaisia. Terveydentila määrittää ikävaiheen kokemusta enemmän kuin vuodet, mutta väistämätön osuus vuosillakin on. Tulevaisuutta ei voi tuntea missään iässä, mutta nyt tietää, ettei sitä ole pitkään. Aina voi löytää jotain kaunista ja mieltä ilahduttavaa, kun etsii.

▼
maanantai 28. elokuuta 2023

Jäähyväisiä

›
Kyllä se pysäyttää aina, kun kotipuolesta kuuluu kuolinuutisia. Ne voivat olla hyvinkin erilaisia. Yhden elämä tulee päätökseens...
2 kommenttia:
keskiviikko 23. elokuuta 2023

Ajan ja paikan liikkeitä

›
Olin hauskoissa juhlissa, jonka monikymmenpäinen osanottajajoukko oli ollut tekemisissä yli 50 vuotta sitten opiskeluaikoina. Ka...
lauantai 12. elokuuta 2023

Lempeästi syksyä kohti

›
Joskus mieli on leppoisasti rauhassa, sovussa itsensä kanssa. Täällä Torpassa ja pihoilla on hyvä kuljeskella ja puuhailla pieni...
4 kommenttia:
perjantai 4. elokuuta 2023

Onnen päiviä

›
Pojan tytär Helsingistä on kaivannut torppamummolaan ja erityisesti sen vintille. "Vintti on täynnä aarteita...
2 kommenttia:
lauantai 29. heinäkuuta 2023

Yhteisöistä

›
Tuli tilaisuus tavata kansakoulunopettaja viisikymmenluvulta, sisareni ensimmäisen luokan opettaja, nyt yli yhdeksänkymppinen.  ...
sunnuntai 16. heinäkuuta 2023

Herättäjäjuhlat Seinäjoella

›
Juhlilta on tultu. Juhla-sana tai juhliminen tuovat ihmisille mieleen hyvinkin erilaisia asioita. Tuhansia on meitäkin, joille s...
2 kommenttia:
keskiviikko 12. heinäkuuta 2023

Keskikesää maalaispiirissä

›
Väsymys on tasoittunut, kun tässä on toista viikkoa oltu omissa oloissa. On unta houkuteltu, jotain puuhailtu, paljon makailtu. ...
‹
›
Etusivu
Näytä internetversio

Tietoja minusta

Annikki
Kolmas portti- blogi saatteli minut eläkeportin läpi uuteen maastoon ja sen haasteisiin. Mumman raitamatto-blogi seuraili tämän yhden ikääntyvän ihmisen sopeutumista eläkepäiviin ja pyrkimystä sisäiseen rauhaan ja eheyteen. Kun tärkeimmät ihmiset ja asiat ovat olemassa, on eläkeaika aivan elämän parasta aikaa. Menetysten jälkeen alkaa toisenlainen ja toisenvärinen kudos, surun himmeä silkki, jossa joskus värillinen valo läikähtää. Mummanpesässä kerron elämän ja asumisen muutoksista yksin jäämisen jälkeen. Sairaudet ja ikääntyminen muuttavat olemisen perusehtoja. Jokaiseen tähänastiseen blogiin on elämä sisällyttänyt läheisten ihmisten menetyksiä. Neljännestä portista näkyy elämän viimeisten vuosien aika. Kirjoittelen ajatuksella, että yksityinen on yleistä.
Tarkastele profiilia
Sisällön tarjoaa Blogger.