Neljäs portti

Seurailen ikääntyvän itseni, tavallisen ihmisen, päiviä kohti neljättä ikää juuri tästä näkökulmasta koettuna. Nuorempien tekemät vanhuuskuvaukset ovat aika toisenlaisia. Terveydentila määrittää ikävaiheen kokemusta enemmän kuin vuodet, mutta väistämätön osuus vuosillakin on. Tulevaisuutta ei voi tuntea missään iässä, mutta nyt tietää, ettei sitä ole pitkään. Aina voi löytää jotain kaunista ja mieltä ilahduttavaa, kun etsii.

▼
keskiviikko 27. syyskuuta 2023

Omaa ohjelmaa

›
Päivän kohokohta, postiauto pysähtyy laatikollani ja tuo paperisen paikallislehden. Tilasin sen digilehden lisäksi loppuvuodeksi...
6 kommenttia:
tiistai 19. syyskuuta 2023

Ei syksy ole surua

›
Viime lauantain Toivottujen viimeisenä kappaleena oli Jukka Perkoilan  Ei syksy ole surua . En ole sitä ennen kuullu...
2 kommenttia:
perjantai 15. syyskuuta 2023

Pieni muutto

›
Sytyttelen valakiaa puuhellaan, menen kallioille marjaan, istun pihapöydän ääressä ja perkaan puolukoita. Pieni hyvä marjapaikka...
2 kommenttia:
maanantai 28. elokuuta 2023

Jäähyväisiä

›
Kyllä se pysäyttää aina, kun kotipuolesta kuuluu kuolinuutisia. Ne voivat olla hyvinkin erilaisia. Yhden elämä tulee päätökseens...
2 kommenttia:
keskiviikko 23. elokuuta 2023

Ajan ja paikan liikkeitä

›
Olin hauskoissa juhlissa, jonka monikymmenpäinen osanottajajoukko oli ollut tekemisissä yli 50 vuotta sitten opiskeluaikoina. Ka...
lauantai 12. elokuuta 2023

Lempeästi syksyä kohti

›
Joskus mieli on leppoisasti rauhassa, sovussa itsensä kanssa. Täällä Torpassa ja pihoilla on hyvä kuljeskella ja puuhailla pieni...
4 kommenttia:
perjantai 4. elokuuta 2023

Onnen päiviä

›
Pojan tytär Helsingistä on kaivannut torppamummolaan ja erityisesti sen vintille. "Vintti on täynnä aarteita...
2 kommenttia:
‹
›
Etusivu
Näytä internetversio

Tietoja minusta

Annikki
Kolmas portti- blogi saatteli minut eläkeportin läpi uuteen maastoon ja sen haasteisiin. Mumman raitamatto-blogi seuraili tämän yhden ikääntyvän ihmisen sopeutumista eläkepäiviin ja pyrkimystä sisäiseen rauhaan ja eheyteen. Kun tärkeimmät ihmiset ja asiat ovat olemassa, on eläkeaika aivan elämän parasta aikaa. Menetysten jälkeen alkaa toisenlainen ja toisenvärinen kudos, surun himmeä silkki, jossa joskus värillinen valo läikähtää. Mummanpesässä kerron elämän ja asumisen muutoksista yksin jäämisen jälkeen. Sairaudet ja ikääntyminen muuttavat olemisen perusehtoja. Jokaiseen tähänastiseen blogiin on elämä sisällyttänyt läheisten ihmisten menetyksiä. Neljännestä portista näkyy elämän viimeisten vuosien aika. Kirjoittelen ajatuksella, että yksityinen on yleistä.
Tarkastele profiilia
Sisällön tarjoaa Blogger.