Jotenkin mieleni tuli tällä kertaa hitaasti mukanani saaren sielunmaisemaan. Joskus niin käy, kun matkustaa toiseen paikkaan.
Aamulla kävin uimassa vesivyön kanssa. Vedenpinnan tasolta on oma välkkyvä näkökulmansa ympäristöön. Yksinäinen valkovatsainen vesilintu lensi lähellä vedenpintaa ohitseni, pari lokkia kaarteli taivaalla, kaksi varista koputteli aamulla katolla. Mihin kaikki muut linnut ovat kadonneet? Täällä on aina pesinyt västäräkki, nyt ei näy yhtäkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti