Unihygienialla tarkoitetaan menettelyjä, joilla valmistellaan unta edistäviä olosuhteita. Unihäiriöiden hoidossa painotetaan niitä lääkkeiden sijasta. Oman uni-ikkunan tunteminen( aikaväli, jolloin unen päästä saa kiinni), makuuhuoneen viileys, hiilihydraattipitoinen iltapala, riittävä liikunta, mutta ei illalla, huomisen huolten kirjaaminen paperille, jooga tai muu kehollinen rentoutuminen, vagushermon rauhoittaminen hengityksellä, sauna, alkoholin välttäminen, stressin hoitaminen, jännitysten välttäminen illalla...
Minä olen vuosikymmenet lukenut tai katsonut jännitysaiheita iltaisin enkä ole huomannut sen vaikuttavan uneeni. Uniongelmia on kuitenkin ollut vaihdevuosien jälkeen ja varsinkin äkillisten sydäntapahtumien aiheuttaman turvattomuuden takia viime vuosina.
Kun tytär antoi lahjaksi BookBeatin ja kehotti kuuntelemaan kirjoja, sanoin että se on minulle liian hidasta. Luen mieluummin nopeasti. Syksyllä aloin kuitenkin kuunnella Pirkko Saision itse lukemaa Passiota, kun oli jatkuvasti käsityö vireillä. Jatkoin kuuntelua sängyssäkin, kun siihen saa asetetuksi uniajastimen. Se alkoikin tuntua hyvältä, kuin kehoni ja mieleni rytmi olisi hidastunut ja rauhoittunut. Kävi niin, että ollessani yksin omissa oloissani aloin nukahtaa ilman mitään lääkeainetta, joita pienessä määrin olin jo tottunut käyttämään. Yöllä heräsin pari kertaa, mitä pidän luonnollisena. Usein pääsin takaisin uneen laitettuani puoli kuppia kofeiinitonta kahvia ja kuunnellessani lukemista 15 minuuttia. Joskus piti ottaa murunen Imovanea, mutta alkuyön tärkeä syvän unen aika oli lääkkeetöntä. Kuuntelin monia meditatiivisen rauhoittavia kirjoja, kuten Joel Haahtelaa. Dekkarien tyyliin on kuuntelu mielestäni liian hidasta.
Kun tässä on viime aikoina ollut monenkinlaista huolen ja murheen aihetta, halusin paeta välillä jännittäviin lukumaailmoihin. Löysin Ruth Waren viisi koukuttavasti rakennettua kirjaa, jotkut parempia kuin toiset, joita ahmin nopealla tempolla, niin että illalla alkoi jo sydän rasittua. Uni meni aivan palasiksi. Jos luin yli uni- ikkunani esim. yhteentoista, ei uni tullut ollenkaan.
Nyt palasin kuunteluun ja rauhallisempaan genreen. Säädin lukunopeuden astetta hitaammaksi. Chi Zijanin Puolikuun luontokeskeisessä seurassa olen nukkunut taas hyvin, viime yön yhdellä heräämisellä, mikä on harvinaista.
Siis ainakin nyt vanhemmiten, kun kaikki toiminnot herkistyvät, voi rauhallisesti luettu ja sisällöltään verkkaisa teksti rauhoittaa kehon ja mielen yliviritystä ja luoda tilaa palauttavalle unelle, jos tilanne on muutenkin levollinen eikä ole kipuja. Ainakin joskus tämä toimii.
Jos aloitan Camilla Crebeä tuolta BookBeatin aarrekammioista, luen vain päivällä.
Joskus kannattaa kuunnella toisten ehdotuksia!
Mielenkiintoinen juttu. Usein keskustellaan ikätoveriystävien kanssa uneen liittyvistä ongelmista. Olen havainnut, että nukahtamisikkuna tosiaan on olemassa, minulla se on 22 - 22.30. Aika usein jo ennen sitä alkaa olla hankala pitää silmiä auki, kirja saattaa pudota kädestä. En ole kokeillut äänikirjoja, luulen, että nukahtaisin kesken kaiken ja teksti menisi hukkaan. Iltapalalla on myös aikaikkuna (20-21), otan yrttiteetä ja juustosämpylää, annoksen salaattia ja omenan. Viimeksimainitut ovat diabeetikolle oleellisia. Muutaman kerran viikossa nukun 8 tuntia yhteen soittoon, usein kahdessa erässä 4+3 tuntia. Yöllä en koskaan syö, juon vain vettä. Sille ei näytä voivan mitään, että jos seuraavana päivänä on erityistä ohjelmaa, uni silppuuntuu.
VastaaPoistaKadehdittavan hyvät unenlahjat sinulla on! Minä olen viimeksi nukkunut koko yön elokuussa 2002, jolloin heräsin pahaan asentohuimaukseen. Liekö se ikäherkkyys vai tottuminen oman olon rytmiin, että uni häiriytyy vähistäkin muutoksista tai aktivoitumisista.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista