torstai 5. tammikuuta 2023

Oikeissa töissä

Minulle tuotiin pihapellon reunasta kaadetut ylivanhat koivut klapeina. Niitä oli noin 10 heittokuutiota. Urakkani oli siirtää ne tyhjentyneeseen navettaan. Olin polttanut seitsemän vuoden aikana siellä olleet puut  lähes kokonaan. Klapit olivat osin kiinni toisissaan, kun puiden paksuus ja oksaisuus oli tehnyt sirkkelöinnistä hankalaa. En saanut repäistyä niitä erilleen. Tuoreet koivuklapit olivat raskaita. Heittelin aluksi niitä sontaluukusta sisään. Kun kasan reuna siirtyi kauemmaksi, piti minun kasata niitä käsivarrelle, astua katolta pudonneen kovan lumivallin yli seinän viereen ja siirtää ne sisäpuolelle, nakella kauemmaksi. Ensimmäisenä päivänä oikean käden kipeä peukalonivel teki tenän, en saanut sillä otetta mistään. Piti ottaa puista kiinni vasemmalla ja pinota oikealle käsivarrelle. Raskas taakka tuntui painavan alaselän nikamia kasaan. Hiki tuli, taukoja joka tunti, ruokatunti. Toisena päivänä satoi lunta koko päivän. Jatkoin työtä ja hämärään mennessä oli kasa siirtynyt. Kolmantena aamuna kokosin lumesta isot kasat sytykkeiksi sopivaa pirstaletta ja kaadoin ne navetan toiselle reunalle. 
Iltaisin tarvittiin särkylääkkeitä ja vähän nitroakin. Mutta onnittelin itseäni: vielä pystyt johonkin! Uni on odottanut aikaisin ja ollut syvempää. Tuli hyvä mieli. Muistelin isää, joka teki aina ruumiillista työtä.

No sitten kuuntelin, kun minulle sanottiin, että ulkonahan märät puut pitää kuivata. Luin netistä kaikenlaista. Tuli tunne, että teinkö ihan töllöntöitä. Samaan tilaan mieskin tekemiään klapeja kokosi eikä niitä ulkona kuivateltu, pienempiä määriä tosin kerrallaan. Mutta kuinka ei tullut etukäteen mieleenkään lukea klapinteko-ohjeita, innostuin vain kun yrittäjä sanoi että nuo puut pitäisi jo kaataa ja tehdä polttopuiksi. Navetta on kyllä iso ja korkea, välikatto on purettu pois, ovet saa auki moneen suuntaan ja läpivedon aikaan. En varmasti siirrä niitä muualle! Kasaa voin joskus pienentää, siirrellä puita pinoihin pitkin seiniä ja koettaa kirveellä halkoa kiinni jääneitä klapeja. Kalliiksi tuli. Samalla hinnalla olisi saanut ostopuita.
Kotitalousvähennystäkään ei saa, kun puut on pienitty muualla.
 Minua muuten ihmetyttää, kun kirjallisuudessa on alettu puhua haloista klapien, pilkkeiden tai polttopuiden sijasta. Halko on minulle metrin mittainen halkaistu puu. Halkomotin koko on metri kertaa metri kertaa metri. Aluksi ihmettelin, että on iso takka, kun jossain kirjassa takkaan ladottiin halkoja!
Koetan tällä kuvalla todistella, että kyllä ne tuolla kuivuvat!

4 kommenttia:

  1. No olet sinä taas ollut ahkera!! Käly antaa kymmenen pistettä ahkeruudesta👍🏼🥇!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oli mukava poikkeama pitkistä laiskottelupäivistä!

      Poista
  2. Nykyporukka ei tiedä halkojen ja klapien eroa. On ihan eri asia ostaa motti halkoja kuin huoltoasemalta säkki klapeja. Tai lapuja niin kuin keskisuomalaiset ennen sanoivat. Paula

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotimaisten kielten keskus määrittää halon tuttuun tapaan, mutta tietää että nykykielessä halkoa käytetään joskus pienityistäkin puista. Pilke tuntuisi pienemmältä kuin klapi. Meillä kotona haettiin vain puita puuladosta.

      Poista