sunnuntai 14. tammikuuta 2024

Pyhäpäivää

Ikäihmisen päivien kulku maalla omissa oloissa on omatahtista ja  lepäilevää, joten lepopäivän tarve ei ole suuri. Haluan kuitenkin  viettää pyhäpäivää ja pienin tavoin erottaa sen arjesta. Pyhä alkaa lauantaina kello 18 ehtookellojen ja hartauden kuuntelulla radiosta. Lauantain toivotut sopivat jatkoksi. Lauantaisauna on perinteisesti viikon merkkikohtia. Nyt lumipyryssä ja pakkasessa en viitsi ryhtyä monituntiseen ulkosaunan lämmitykseen. 

Sunnuntaiaamuna keitän maistuvat mutteripannukahvit. Kolestrolin takia en sitä pannua muutoin käytä, siinä kun ei käytetä kahvirasvoja imevää suodatinta. Parempi aamupala kynttilän äärellä erottaa pyhäaamuani muista päivistä. Messun kuuntelu käsityötä tehden on tärkeä ohjelma. Käsityö auttaa minua keskittymään kuunteluun. Nyt tuli hyvä pätkä Jussi-sukkaa pojalle. Melkein aina kuuntelen messun Lapualta. Radiossa jatkuu Järviradion hengellisen musiikin toivekonsertti sen jälkeen. Kristallivirta soi joka kerta. Kirkkovuoden vaiheet jäsentävät messujen ja juhlapäivien sisältöä. Jotenkin sunnuntain tunnelma on erilainen kuin tiistain. Muutama puhelu tai videopuhelu tuovat läheisiä lähemmäs.

Työikäisten työn rytmi tuo vapaapäivien ja työpäivien vuorottelun, mutta yhä harvemmalle sunnuntai on pyhäpäivä, pikemminkin ostos- tai pyykkipäivä. Kroonisesti stressaantunut väki tarvitsisi lepopäivän, mutta kauppojen jatkuva aukiolo ja muu toiminta on poistanut lepopäivän idean yhteiskunnasta.

Muutoinkin nuorempien ajankäyttö on irronnut entisestä mallista. Vanha polvi, me boomerit, seuraamme mielellämme radion ja television ohjelma-aikatauluja. Kuuden uutiset, puoli yhdeksän uutiset, Faunin iltapäivä, hartaudet, mieliohjelmat ovat ajankohtaan sidottuja. Nuorempi polvi ei niitä enää tunnekaan, vaan katsoo kaikki ajastettuina muilta palvelimilta silloin, kun itselle sopii, latenohjelmatkin.Minäkin.luen uutiset netistä heti aamutuimaan, mutta katson kuitenkin uutislähetyksiä. Minä pidän mielelläni kiinni näistä päivää ja viikkoa rytmittävistä aikatauluista, kun muutoin haluan olla vapaa. 

Pieniä ovat sävyerot ja elämänpiiri tällä tyylillä, varsinkin kun elää yksin syrjäkylällä. Täytyy aivoterveyden takia varoa urautumista ja aina samoja valintoja, avata välillä kuvio ja elää vilkkaampi, erilainen jakso. 

2 kommenttia:

  1. Ihan mukava lukea näitä mietteitä. Ehkä kun tunnistan sen asettumisen. Taivaalla näkyy tähdet. Jätän tähän, että ei lipsahda yltiöromantiikkaan.
    Löydän huumoria, ehkä joku toinen ei, vaikea laji.
    Ja muuta elämän rikkautta.
    Hyvää vointia! Terveisin P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Pitkästä aikaa! Vanhanaikaista elämää tässä edustan, mutta hyväksyn nekin sävyt.

      Poista