Vanhenemiseen liittyy monenlaista prosessia. Biologinen, fysiologinen, psykologinen, sosiaalinen ja subjektiivinen ikä eivät toimi välttämättä samaan tahtiin. Geenit, elämäntavat ja elämänasenne tuovat suuriakin eroja. Kehon solut alkavat vanheta jo 20- 30- vuotiaana ja muutos kiihtyy viisissäkymmenissä. Kahdeksankymppiset ovat menettäneet ainakin 40 % sisäelinten ja lihasten soluista. Kai kuntoilu jotain vaikuttaa lihasten surkastumiseen? Psykologisesti vanhenee nopeammin, jos ei halua enää mitään uutta elämäänsä eikä halua tehdä mitään toisin kuin aina.
Subjektiivinen ikä, kokemus omasta iästä vaihtelee monen tekijän mukana, mutta yleensä ihmiset kokevat itsensä nuoremmiksi kuin ikä sanoo. Onkohan siinä mukana kehossa ja mielessä oleva muisto aikaisemmista ikävaiheista lapsesta alkaen? Sairaus ja kivut tuovat raihnaisen olon ja elinpiiri supistuu.
Oman vanhuuden hyväksyminen ottaa aikansa. Minuakin koskee väistämätön lihaskato ja esimerkiksi solujen toiminnan ja aineenvaihdunnan muutos. Sairauksien riski kasvaa kehon vanhetessa.
Myönteinen elämänasenne ja elettyjen elämänvaiheitten hyväksyminen tuovat vapauden ja levon tunnetta.
"Mulla on nyt kaikki hyvin, uudet rahat joka kuukausi', tuumasi tiukkaa elämää elänyt Taimi eläkkeelle päästyään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti