Reissun päällä

Joskus elämässä ovat asiat muutoksessa, omasta aloitteesta tai pakosta. Palaset liikkuvat, ovat kaaoksessa, asettuvat uudelleen, ehkä paremmin.  Kuuntelen ja mietin ystävien prosesseja. Minä olen muutoskannalla vain ulkoisesti. Istun Seinäjoen matkakeskuksessa patterin päällä ja odottelen jatkojunaa. Tulin Jyväskylästä VR- bussilla junan sijasta. Katselin Multian komeita lumikuusia. Mahtavatko EU- päättäjät tajuta, kuinka loputtomasti metsää täällä on? Junat myöhästelevät, ihmisiä liikkuu, asemahallin penkit ovat täynnä.

Bussilla palasin Helsingistäkin, leppoisasti körötellen kuuden päivän vierailulta. Ehkä sellaista muutosta minussakin, että en niin väsynyt, otin varmaan rennommin. Koko perhe oli kuumeessa ja flunssassa. Tiesin sen ennen lähtöäni, mutta en perunut matkaa.  Ei ole varsinaisesti tarttunut, vähän kurkkuoiretta ilmenee kyllä. Joulu vietettiin kuitenkin leppoisasti suunnitellulla tavalla.

Sanoin lapselle, että opettelen huomaamaan, mikä hetki juuri nyt on, että nyt on joulu ja olen täällä. -Kyllä minäkin yritin nauttia lahjojen auki repimisestä, vastasi hän. Vaikka tontulla olikin naapurinrouvan takki ja ääni. Joulun taian haluaa säilyttää, ei halua tietää, vaikka tietääkin.

Muutos, mikä hyvänsä, pelottaa ja vaatii uskallusta aloittaa, antaa palasten hajoilla paikoiltaan, löytää uudet kuviot. Moni kokee, että se kannatti, jos paine muutokseen on kasvanut suureksi ja jos  löytyy enemmän omia tarpeita ja arvoja vastaava elämänmuoto ja sisältö.