Bussilla palasin Helsingistäkin, leppoisasti körötellen kuuden päivän vierailulta. Ehkä sellaista muutosta minussakin, että en niin väsynyt, otin varmaan rennommin. Koko perhe oli kuumeessa ja flunssassa. Tiesin sen ennen lähtöäni, mutta en perunut matkaa. Ei ole varsinaisesti tarttunut, vähän kurkkuoiretta ilmenee kyllä. Joulu vietettiin kuitenkin leppoisasti suunnitellulla tavalla.
Sanoin lapselle, että opettelen huomaamaan, mikä hetki juuri nyt on, että nyt on joulu ja olen täällä. -Kyllä minäkin yritin nauttia lahjojen auki repimisestä, vastasi hän. Vaikka tontulla olikin naapurinrouvan takki ja ääni. Joulun taian haluaa säilyttää, ei halua tietää, vaikka tietääkin.
Muutos, mikä hyvänsä, pelottaa ja vaatii uskallusta aloittaa, antaa palasten hajoilla paikoiltaan, löytää uudet kuviot. Moni kokee, että se kannatti, jos paine muutokseen on kasvanut suureksi ja jos löytyy enemmän omia tarpeita ja arvoja vastaava elämänmuoto ja sisältö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti