Neljäs portti

Seurailen ikääntyvän itseni, tavallisen ihmisen, päiviä kohti neljättä ikää juuri tästä näkökulmasta koettuna. Nuorempien tekemät vanhuuskuvaukset ovat aika toisenlaisia. Terveydentila määrittää ikävaiheen kokemusta enemmän kuin vuodet, mutta väistämätön osuus vuosillakin on. Tulevaisuutta ei voi tuntea missään iässä, mutta nyt tietää, ettei sitä ole pitkään. Aina voi löytää jotain kaunista ja mieltä ilahduttavaa, kun etsii.

▼
maanantai 31. lokakuuta 2022

Sumuretki

›
Aamulla nousi tiheä sumu, joka peitti ympäristön täysin näkyvistä. Sumua nähdessäni haikailen aina mökkijärven syyssumuja. Sumun...
perjantai 28. lokakuuta 2022

Kaupunkielämää

›
Tulin siis kaupunkikotiini. Kaikki oli niinkuin ennenkin. Alan oppia kerrostaloon. Tunnen kyllä kaikki asukkaat, mutta en enää yhtään toivo ...
2 kommenttia:
keskiviikko 19. lokakuuta 2022

Hiljainen paraati

›
Lapsenlapsella on ensimmäinen syyslomansa. Taidekasvatusvastaavana vein hänet maanantaina Amos Rexin taidenäyttelyyn. Siellä til...
2 kommenttia:
tiistai 11. lokakuuta 2022

Yövaloja

›
Sisareni sanoo olevansa huolissaan, kun olen Torpalla pimeän aikana. Täällä lähimmät katuvalot ovat pari lamppua yhdessä tienris...
lauantai 8. lokakuuta 2022

Syystyöt tehty!

›
Tai ainakin ne on lopetettu. Nyt on kahtena viime päivänä  tammelle tehty tilaa, vadelmapusikko on jyrsitty,  luvatta leviävä tu...
sunnuntai 2. lokakuuta 2022

Hyvä ja paha

›
Joskus, aika harvoin,  on läsnä erityinen hyvä olo. Se on silloin kropassa ja mielessä. Jotenkin kaikki on silloin kohdallaan, k...
4 kommenttia:
perjantai 30. syyskuuta 2022

Dosetin aika

›
Aha, dosetti on tyhjä. Taas yksi viikko on kulunut. Siitä on tullut uusi ajankulun mitta.  Otin dosetin heti käyttöön, kun minul...
‹
›
Etusivu
Näytä internetversio

Tietoja minusta

Annikki
Kolmas portti- blogi saatteli minut eläkeportin läpi uuteen maastoon ja sen haasteisiin. Mumman raitamatto-blogi seuraili tämän yhden ikääntyvän ihmisen sopeutumista eläkepäiviin ja pyrkimystä sisäiseen rauhaan ja eheyteen. Kun tärkeimmät ihmiset ja asiat ovat olemassa, on eläkeaika aivan elämän parasta aikaa. Menetysten jälkeen alkaa toisenlainen ja toisenvärinen kudos, surun himmeä silkki, jossa joskus värillinen valo läikähtää. Mummanpesässä kerron elämän ja asumisen muutoksista yksin jäämisen jälkeen. Sairaudet ja ikääntyminen muuttavat olemisen perusehtoja. Jokaiseen tähänastiseen blogiin on elämä sisällyttänyt läheisten ihmisten menetyksiä. Neljännestä portista näkyy elämän viimeisten vuosien aika. Kirjoittelen ajatuksella, että yksityinen on yleistä.
Tarkastele profiilia
Sisällön tarjoaa Blogger.