Neljäs portti

Seurailen ikääntyvän itseni, tavallisen ihmisen, päiviä kohti neljättä ikää juuri tästä näkökulmasta koettuna. Nuorempien tekemät vanhuuskuvaukset ovat aika toisenlaisia. Terveydentila määrittää ikävaiheen kokemusta enemmän kuin vuodet, mutta väistämätön osuus vuosillakin on. Tulevaisuutta ei voi tuntea missään iässä, mutta nyt tietää, ettei sitä ole pitkään. Aina voi löytää jotain kaunista ja mieltä ilahduttavaa, kun etsii.

▼
keskiviikko 25. tammikuuta 2023

Päivien sisältöä

›
Harmaat päivät kuluvat hiljalleen. Käyn uimahallissa pari kertaa viikossa.Aloin käydä samalla myös kuntosalilla, jota olen vierastanut. Kyll...
3 kommenttia:
maanantai 16. tammikuuta 2023

Hidasta, hiljaista, pimeää

›
Joskus päivät ovat pitempiä ja hiljaisempia kuin muulloin, tuntuvat niin.Niin on ainakin silloin, kun odottaa päivästä toiseen jotain tai se...
2 kommenttia:
tiistai 10. tammikuuta 2023

Terveisiä elämästä tältä kohtaa

›
On tuosta Kirjallisuuden ystävät- facebookista minulle paljon iloa, kun ihmiset kertovat lukemistaan kirjoista. Joku siellä kertoi Aila Meri...
3 kommenttia:
torstai 5. tammikuuta 2023

Oikeissa töissä

›
Minulle tuotiin pihapellon reunasta kaadetut ylivanhat koivut klapeina. Niitä oli noin 10 heittokuutiota. Urakkani oli siirtää n...
4 kommenttia:
lauantai 31. joulukuuta 2022

Tässä vuodenvaihteessa

›
Vuoden 2022 viimeisenä päivänä tietää, mitä vuosi sitten ei olisi uskonut. Karhu voi tosiaan hyökätä raskain kynsin naapurinsa k...
torstai 29. joulukuuta 2022

Reissun päällä

›
Joskus elämässä ovat asiat muutoksessa, omasta aloitteesta tai pakosta. Palaset liikkuvat, ovat kaaoksessa, asettuvat uudelleen,...
tiistai 20. joulukuuta 2022

Joulun alla

›
Täällä kaupungissa ei jutun aiheita viriä mieleen samalla lailla kuin maalla. Toista viikkoa on sen sijaan ollut Facebook usein ...
2 kommenttia:
‹
›
Etusivu
Näytä internetversio

Tietoja minusta

Annikki
Kolmas portti- blogi saatteli minut eläkeportin läpi uuteen maastoon ja sen haasteisiin. Mumman raitamatto-blogi seuraili tämän yhden ikääntyvän ihmisen sopeutumista eläkepäiviin ja pyrkimystä sisäiseen rauhaan ja eheyteen. Kun tärkeimmät ihmiset ja asiat ovat olemassa, on eläkeaika aivan elämän parasta aikaa. Menetysten jälkeen alkaa toisenlainen ja toisenvärinen kudos, surun himmeä silkki, jossa joskus värillinen valo läikähtää. Mummanpesässä kerron elämän ja asumisen muutoksista yksin jäämisen jälkeen. Sairaudet ja ikääntyminen muuttavat olemisen perusehtoja. Jokaiseen tähänastiseen blogiin on elämä sisällyttänyt läheisten ihmisten menetyksiä. Neljännestä portista näkyy elämän viimeisten vuosien aika. Kirjoittelen ajatuksella, että yksityinen on yleistä.
Tarkastele profiilia
Sisällön tarjoaa Blogger.