Neljäs portti

Seurailen ikääntyvän itseni, tavallisen ihmisen, päiviä kohti neljättä ikää juuri tästä näkökulmasta koettuna. Nuorempien tekemät vanhuuskuvaukset ovat aika toisenlaisia. Terveydentila määrittää ikävaiheen kokemusta enemmän kuin vuodet, mutta väistämätön osuus vuosillakin on. Tulevaisuutta ei voi tuntea missään iässä, mutta nyt tietää, ettei sitä ole pitkään. Aina voi löytää jotain kaunista ja mieltä ilahduttavaa, kun etsii.

▼
lauantai 28. elokuuta 2021

Luontopäivä

›
Tänään on Suomen luonnon päivä, mutta minulla on luontopäivä joka päivä, kun saan olla täällä maan sydämellä. Nautin maaseudun p...
5 kommenttia:
perjantai 27. elokuuta 2021

Maan tuoksut ja värit

›
Olisi liian optimistista sanoa, että joka vuoden ajalla tai ainakaan säällä olisi oma viehätyksensä. Parhaimmillaan niinkin voi ...
maanantai 23. elokuuta 2021

Juna jumissa

›
Kehitin mielessäni seikkailun makua, kun juna jumittui metsätaipaleelle Parkanon ja Seinäjoen välillä. Kaapelivika pysäytti koko junaliikent...
2 kommenttia:
perjantai 20. elokuuta 2021

Loikka

›
Vähän uskomaton olo, kun istutaan Itäkeskuksessa syömässä maukasta thaimaalaista kanawokkia, joka saa nenän vuotamaan, vaikka onkin miedoint...
2 kommenttia:
perjantai 13. elokuuta 2021

Hiljaiset viikot

›
Viimeisen kahden viikon  aikana olen nähnyt kolme ihmistä, joiden pihassa olen käynyt juttelemassa. Kukaan ei ole tullut pihaan,...
2 kommenttia:
sunnuntai 8. elokuuta 2021

Tuntematon huominen

›
Päässäni on soinut monta päivää  Huomispäivää en mä tunne- laulu. Laulu ei ole kovin tuttu, en osaa sanoja enkä muista sitä äske...
2 kommenttia:
lauantai 7. elokuuta 2021

Koronaharmi

›
  Alkaa kyllä rasittaa tämä korona-ajan jatkuminen ja vieläpä virusmuunnosten pahentunut tarttuvuus. Olen ollut henkisesti ...
‹
›
Etusivu
Näytä internetversio

Tietoja minusta

Annikki
Kolmas portti- blogi saatteli minut eläkeportin läpi uuteen maastoon ja sen haasteisiin. Mumman raitamatto-blogi seuraili tämän yhden ikääntyvän ihmisen sopeutumista eläkepäiviin ja pyrkimystä sisäiseen rauhaan ja eheyteen. Kun tärkeimmät ihmiset ja asiat ovat olemassa, on eläkeaika aivan elämän parasta aikaa. Menetysten jälkeen alkaa toisenlainen ja toisenvärinen kudos, surun himmeä silkki, jossa joskus värillinen valo läikähtää. Mummanpesässä kerron elämän ja asumisen muutoksista yksin jäämisen jälkeen. Sairaudet ja ikääntyminen muuttavat olemisen perusehtoja. Jokaiseen tähänastiseen blogiin on elämä sisällyttänyt läheisten ihmisten menetyksiä. Neljännestä portista näkyy elämän viimeisten vuosien aika. Kirjoittelen ajatuksella, että yksityinen on yleistä.
Tarkastele profiilia
Sisällön tarjoaa Blogger.