Neljäs portti

Seurailen ikääntyvän itseni, tavallisen ihmisen, päiviä kohti neljättä ikää juuri tästä näkökulmasta koettuna. Nuorempien tekemät vanhuuskuvaukset ovat aika toisenlaisia. Terveydentila määrittää ikävaiheen kokemusta enemmän kuin vuodet, mutta väistämätön osuus vuosillakin on. Tulevaisuutta ei voi tuntea missään iässä, mutta nyt tietää, ettei sitä ole pitkään. Aina voi löytää jotain kaunista ja mieltä ilahduttavaa, kun etsii.

▼
sunnuntai 28. elokuuta 2022

Korjuun aika

›
Jotenkin mieli hiljakseen valmistautuu syksyyn, kun illat pimenevät. Melkein yllättää, kun havahtuu että yöllä on pimeää ja yhä varhemmin ma...
lauantai 20. elokuuta 2022

Paras aika

›
Olen taas saarimökillä! Olen nyt täällä, sanon itselleni ja katselen järvenselän   kimallusta. Jyrinää kuului jo tullessani, ja ...
2 kommenttia:
tiistai 16. elokuuta 2022

'Pienentyy mun ympär' elon piiri"

›
"Pienentyy mun ympär' elon piiri; aika seisoo, nukkuu tuuliviiri". Päässäni ovat viime viikon ajan täällä Torpalla...
2 kommenttia:
keskiviikko 10. elokuuta 2022

Nyt on tämä hetki

›
Vanhetessa suorittamisen paine on vähentynyt ja tulee tilaa hetkien tietoiseen kokemiseen. Koetan opetella huomaamaan hyvät tai ...
2 kommenttia:
maanantai 8. elokuuta 2022

Kouluun

›
Niin taipuu tämäkin kesä syksyä kohti. Illat pimenevät, marjat ja viljat kypsyvät, krassi kukkii ja koulut alkavat. Voi kuinka h...
keskiviikko 3. elokuuta 2022

Pahin päivä

›
Murheen päivä  (linkki) oli pahimmillaan valvottuna yönä ja päivänä sairaalasta paluun jälkeen, kun kaikki järjestelykysymykset kaatuivat sa...
2 kommenttia:
tiistai 2. elokuuta 2022

Seitsemäs vuosipäivä.

›
Miehen kuoleman vuosipäivän aika on aina ollut raskas, mutta nyt on tuntunut kuin eläisin uudelleen päivä päivältä  seitsemän vu...
4 kommenttia:
‹
›
Etusivu
Näytä internetversio

Tietoja minusta

Annikki
Kolmas portti- blogi saatteli minut eläkeportin läpi uuteen maastoon ja sen haasteisiin. Mumman raitamatto-blogi seuraili tämän yhden ikääntyvän ihmisen sopeutumista eläkepäiviin ja pyrkimystä sisäiseen rauhaan ja eheyteen. Kun tärkeimmät ihmiset ja asiat ovat olemassa, on eläkeaika aivan elämän parasta aikaa. Menetysten jälkeen alkaa toisenlainen ja toisenvärinen kudos, surun himmeä silkki, jossa joskus värillinen valo läikähtää. Mummanpesässä kerron elämän ja asumisen muutoksista yksin jäämisen jälkeen. Sairaudet ja ikääntyminen muuttavat olemisen perusehtoja. Jokaiseen tähänastiseen blogiin on elämä sisällyttänyt läheisten ihmisten menetyksiä. Neljännestä portista näkyy elämän viimeisten vuosien aika. Kirjoittelen ajatuksella, että yksityinen on yleistä.
Tarkastele profiilia
Sisällön tarjoaa Blogger.