Neljäs portti

Seurailen ikääntyvän itseni, tavallisen ihmisen, päiviä kohti neljättä ikää juuri tästä näkökulmasta koettuna. Nuorempien tekemät vanhuuskuvaukset ovat aika toisenlaisia. Terveydentila määrittää ikävaiheen kokemusta enemmän kuin vuodet, mutta väistämätön osuus vuosillakin on. Tulevaisuutta ei voi tuntea missään iässä, mutta nyt tietää, ettei sitä ole pitkään. Aina voi löytää jotain kaunista ja mieltä ilahduttavaa, kun etsii.

▼
lauantai 31. joulukuuta 2022

Tässä vuodenvaihteessa

›
Vuoden 2022 viimeisenä päivänä tietää, mitä vuosi sitten ei olisi uskonut. Karhu voi tosiaan hyökätä raskain kynsin naapurinsa k...
torstai 29. joulukuuta 2022

Reissun päällä

›
Joskus elämässä ovat asiat muutoksessa, omasta aloitteesta tai pakosta. Palaset liikkuvat, ovat kaaoksessa, asettuvat uudelleen,...
tiistai 20. joulukuuta 2022

Joulun alla

›
Täällä kaupungissa ei jutun aiheita viriä mieleen samalla lailla kuin maalla. Toista viikkoa on sen sijaan ollut Facebook usein ...
2 kommenttia:
maanantai 12. joulukuuta 2022

Pimeän levossa

›
Havahduin siihen, että nyt ollaan pimeän syvimmässä sylissä, taas kerran. Enää on toista viikkoa siihen, kun maapallo alkaa kään...
perjantai 9. joulukuuta 2022

Kylmään taloon

›
On aina jotenkin juhlavaa tulla Etelä-Pohjanmaalle, vaikka usein sen teenkin.  Lunta on satanut myös Torpan maisemissa, ohuelti ...
3 kommenttia:
torstai 8. joulukuuta 2022

Stressiajatuksia

›
Pää alkaa kirjoittaa yleensä silloin, kun tulee jokin vahvempi tunne, hyvä tai huono. Nyt on hyvä olo. On päivä, jolloin ei ole ...
lauantai 26. marraskuuta 2022

Naiset ja sota

›
Kun käyttää e- kirjoja tai äänikirjoja, kuten minä BookBeatia, on valittavien kirjojen runsaus aina edessä. Kirjan saamat arvost...
7 kommenttia:
‹
›
Etusivu
Näytä internetversio

Tietoja minusta

Annikki
Kolmas portti- blogi saatteli minut eläkeportin läpi uuteen maastoon ja sen haasteisiin. Mumman raitamatto-blogi seuraili tämän yhden ikääntyvän ihmisen sopeutumista eläkepäiviin ja pyrkimystä sisäiseen rauhaan ja eheyteen. Kun tärkeimmät ihmiset ja asiat ovat olemassa, on eläkeaika aivan elämän parasta aikaa. Menetysten jälkeen alkaa toisenlainen ja toisenvärinen kudos, surun himmeä silkki, jossa joskus värillinen valo läikähtää. Mummanpesässä kerron elämän ja asumisen muutoksista yksin jäämisen jälkeen. Sairaudet ja ikääntyminen muuttavat olemisen perusehtoja. Jokaiseen tähänastiseen blogiin on elämä sisällyttänyt läheisten ihmisten menetyksiä. Neljännestä portista näkyy elämän viimeisten vuosien aika. Kirjoittelen ajatuksella, että yksityinen on yleistä.
Tarkastele profiilia
Sisällön tarjoaa Blogger.