Olen taas ollut melkein viikon maalla. En tosin ole käyttänyt sanaa "mennä maalle". Se kuulostaa kaupunkilaisten puheelta eikä sovi minun suuhuni. Mutta joka tapauksessa vanha tupa on taas lämmitetty, on saunottu ja katseltu täysikuuta. On hauskaa, että opiskelijanuoretkin viihtyvät lomillaan näissä oloissa, joissa ovat pienestä asti lomailleet. Ohjelmaan kuuluu vanhana perinteenä keskustapäivä, joka sisältää kirpputorit, ainakin sen isoimman, myös kiinalaisravintolan lounaan, Halpa-Hallin, ruokaostokset ja hautausmaan. Täältä on ihme kyllä monasti budjettiin sopien löytynyt, mitä muualta ei kauppoja kiertelemällä ole löytynyt.
Vielä jaksoin yllättävän hyvinkin emännöidä muutaman päivän. Silloin aina vilahtelee mielessä se peruskysymys: kauanko vielä on aikaa, montako kertaa tällaisia vierailuja? Turha sitä on kyllä liiemmin värkkäillä, kun mitään vastausta ei ole eikä valintoja ole tarjolla. Suvussa on pitkä- ja lyhytikäisiä. Lähipiirien joulusuunnitelmissa kuuluu vanhusten huomiointi, niinkuin hyvä on. Mutta riippakiveksi ei kukaan haluaisi tulla. Ehkä niinkään ei pitäisi ajatella.
Samoja mietteitä täällä. Opetustyöläisenä pojista vanhin lainasi auton syyslomallaan, ajoi jonnekin suotaipaleen laitaan, lähetti kuvan pitkospuista ja kertoi kahden yön perästä palattuaan yöpyneensä laavulla uudessa untuvamakuupussissa pakkasyössä. Meillehän auton lainaus tietää aina kotijumia, jota on kyllä muutenkin. On vahvistunut kokemus, että luvattu apu pitää ja selkeintä on kysyä ääneen. "Pitää vain kysyä, kun tarvitsee apua, ei sitä muista/ehdi aina arvailla" on ollut viesti."
VastaaPoistaKuulumisia on aina kiva vaihtaa ja tervetulo- sekä lähtöhalaus on selviö. Palvelua eivät tarvitse, osaavat laittaa itselleen kahvit, jos meillä ei ole kahviaika tai hakea pizzaa keskustasta, jos kaapista ei löydy syötävää. Näin isompien kanssa, pienten porukka on sitten erikseen.
*Ellinoora
Tänne syrjäkylään kauas kaupoista kun tullaan moneksi päiväksi, niin ruokavarantoja pitää kyllä suunnitella. Nyt tykkäsin laittaa ruuat ja leipoa marjapiirakoita. Joskus olen sanonut, että minä vain tiskaan.
PoistaVieraita oli täälläkin syyslomalla. Nuorin vielä yksivuotias oli eka kerran meillä yökylässä. Hyvin pärjättiin vaikka on näistä lapsosista ollut eniten vierastava. Turvaa kyllä toi isommat sisarukset. Eilen sitten juhlittiin 7v täyttävää tyttöstä. Mökkikin laitettiin talviteloille kun miehellä sairaalareissu tulossa tampereelle. Vielä löysimme karpaloita entisestä paikasta. Niitä ilm
VastaaPoistaLähti vähän ennenaikaisesti viesti... niin karpaloita tulee ilmeisesti hyvin. T. toinen Annikki
VastaaPoistaTäälläkin olisi karpaloita, mutta suolle ei edes pääse kovien sateitten takia. Ojat on niin täynnä vettä, ettei niistä pääse yli ja suolla tietysti myös, ettei varmaan saappaanvarsi riittäisi. Ensi kertaa pelloille jäi viljaa, kun salaijitetut pellot eivät kantaneet koneita.
VastaaPoistaKyllä nyt tosiaan on vettä riittänyt. Tuonnekin piti vähän kiertää ojia.
VastaaPoista