En tiedä, ylitinkö voimani vai mikä tuli, mutta nyt on koko viikon ollut niin väsynyt ja pahoinvoiva olo, ettei koskaan. Olihan kahden viikon reissussani menoa ja tuloa, viisi paikkakuntaa ja kuusi petiä, mutta myös rauhallisia kotipäiviä mökillä pilviä katsellen. Oli Jyväskylä, Joensuu, Kihniö, Ikaalisten kylpylä ja Kankaanpää. Oli mukava olla läheisten kanssa ja viettää edesmenneen langon muistelupäivää sukulaisten kanssa toisen langon koti-mökkikompleksissa. Samalla oli kaunis ja juhlava uuden kodin vihkimisserenomia. Sen jälkeen alkoi uupumus, jota en ole ennen kokenut. Huonot unet pitkältä ajalta vaikuttavat, mutta pahoinvointi ja huimaus ovat lisääntyneet koko ajan paremmista öistä huolimatta. Aamulla totesin, etten mitenkään jaksa hakea pyörällä mansikoita tai käydä kaupassa, molemmat neljän kilometrin päässä. Oksetti. Pääsin sitten hyvin paikallisen terveyskeskuksen kiirevastaanottoon Kela- kyydillä. Nostan hattua paneutuville hoitajille, jotka nyt tuntuvat ottavan enemmän vastuuta, kun lääkäreistä on pula. Otettiin sydänfilmi ja labrakokeita. Ennestään tuttu lääkäri, joka katsoi tulokseni, oli laihtuneen ja kalpean näköinen. Toistaiseksi tiedossa on hyponatremia, jota minulla on ollut ennenkin. Nyt lukema oli selvästi alempi kuin ennen. Se aiheuttaa voimattomuutta, pahoinvointia, lihaskramppeja, sekavuuttakin kun lukemat menevät kovin alas. Sen hoidoksi kaikki lääkärit ovat ehdottaneet suolan syöntiä. Terveyskirjaston sivuilla sanotaan kuitenkin selvästi, ettei suolan syönti auta, vaan se aiheuttaa muita ongelmia. Vettä ei pitäisi juoda liikaa. En ole juonut vettä mitenkään ylenmäärin. Ostin kuitenkin suolatabletteja, vaikka samaa se on kuin purkissakin. Ei annettu suonensisäistä nestettä, kun pystyn nielemään.
Bakteeriviljelyn tuloksia odotetaan. Kaksi kuuria oli kesäkuussa. Verta on edelleen virtsassa, ollut jo toista vuotta, ja pitää hakeutua oman kunnan terveyskeskuksen kautta jatkotutkimuksiin.
Tämmöistä sairaskertomusta jos alkaa olla, on Torpalla asustelu vaikeaa, vaikka vastaanotolle pääsinkin. Tänään on ollut jotenkin sekava olo. En muistanut ostaa karpalotablettejakaan.
Mielen pohjalla painaa samalla paha olo Ukrainassa jatkuvan sodan kauheuksista. Tuttujen ihmisten kuolemat surettavat.
Myötätuntoni, olen hengessä mukana ja pyydän sulle enkeleitä.
VastaaPoista*Ellinoora
Kiitoksia!
Poista