Oletko koettanut hypätä jotenkin viime aikoina? Kun lapsi haastoi minut keppihevosten laukkakisaan, jouduin toteamaan, ettei hyppyaskel tai hyppy riman yli toimi juuri mitenkään. Itseäni nauratti, toisista yritys näytti varmaan nolon säälittävältä. Miten maa painaa näin parrelleen, vaikka kävelen vielä? En ole juossutkaan vuosiin. Kerran viime vuonna koetin saada tielle vierivän pallon kiinni. Henki loppui heti.
Ei näitä huomaa, kun ei yritä liikoja, tekee vain mitä pystyy ja makailee joka liikahduksen välissä. Vai pitäisikö alkaa harjoitella? Lapsuudessamme ei ollut tätä harrastusta, mutta rintattiin (ruutua) ja hypättiin narua, muistelimme naapurin kanssa. Nousiko meidän jalkamme noin kepeästi? Sata hyppyäkin saattoi joskus narun kanssa onnistua, muistelen. Nyt muistellaan vaan.
Yritän (hieman epätoivoisesti) pitää liikkuvuutta yllä mm. juoksemalla kaupassa kierreportaat parkkihallista myymäläkerrokseen. Vielä se sujuu, mutta syväkyykkyyn en taivu, jos yritän, en pääse siitä ylös. Niin että suhteellista on.
VastaaPoistaEllinoora
Hyvä on liikkua miten pystyy. Hyppelyt taitavat meillä olla lähinnä historiaa.
Poista