Lähipäivinä olen menossa kaupunkikotiini joksikin ajaksi. Labrakokeita ja sydänfilmi on varattu ja minua tarvitaan koiravahtina. Ensi talvena taidan olla enemmän siellä kuin viime talvena. Silloinhan asuin täällä koko talven. Asuntoni asukki on muuttanut toiseen kaupunkiin opiskelemaan. Oli selvempää asua yhdessä paikassa, pitää yllä yhden paikan lääkkeitä, ruokatarvikkeita ja jääkaappia. Oli hienoa kokea koko talven pimeät, pakkaset, lumet ja kevään valot ja vihreys yhdessä paikassa, lämmittää joka aamu hellaa ja iltaisin takkaa. Täällä on väljää ja hyvä hengittää. Asumalla paikallaan on osa harvalukuista kylää. Tänne tulen ajatuksella, että nyt pitää olla terveenä.
Lähikauppa lopettaa tuossa neljän kilometrin päässä. Se on palvellut minua hyvin, tuomalla pihaan ruokatavarat, multasäkit ja bensiinit. Koko korona-ajan selvisin lähikaupan avulla. Liian harvat vain sitä käyttävät. Kuulemma iso määrä pikkukauppoja joutuu lopettamaan tänä syksynä. Vielä täällä toimii palveluauto, jolla pääsee keskustan kauppoihin kerran viikossa ja yhteen suuntaan useamminkin.
Ajattelin silloin kahdeksan vuotta sitten muuttaessani kaupunkiin, että jaksan vielä sopeutua ja löytää uusia kuvioita. Ei se kovin hyvin ole onnistunut, en ole oikein asettunut. Nyt siellä on muutoksia, jotka ehkä vaikuttavat minunkin olemiseeni, kuten että lapsenlapset asuvat muualla opiskelupaikoissaan. Onhan siellä rauhallinen taloyhtiö ja monipuoliset palvelut kätevästi ympärillä, siinä on puolensa. Monella tavalla ihminen kuitenkin voi elää.
Ajelin nurmikot lyhyeksi. Pitäähän ne piakkoin taas tulla leikkaamaan. Puolukka kypsyy hyvää vauhtia. Ei malttaisi tästä nousta ja siirtyä sisälle. Pyykki on kuivunut tuulessa, kokoan sen mukaani.
On valtava lahja, että osaat nauttia elämästäsi ja ympäristöstäsi!!
VastaaPoistaJoskus ainakin voi olla läsnä siinä, mitä sillä hetkellä on.
PoistaKomppaan ensimmäistä kommentoijaa. Tulimme illalla myöhään kotiin tyttären perheen luota ja luin vielä tekstiksi illalla. Tuli oikein seesteinen olo kuinka näet positiivisia asioita ympärilläsi. Se on kyllä ikävää kun kyläkaupat joutuvat lopettamaan. Ja palvelut ylipäätään alueilla jossa asukkaitakaan paljoa ole. Kyllä varmaan pienessä kyläkoulussakin olisi vähemmän kaikenlaisia ongelmia kuin isossa koulussa mutta näin se nyt vaan menee. Asiat jolle ei pieni ihminen voi mitään. Raha ratkaisee. Mutta nautitaan syksystä ja iloitaan mistä voidaan. T. toinen Annikki
VastaaPoistaEhkä minun maalaissieluni siinä puhui, kun koitte kirjoitukseni niin positiivisena! Luonto on rauhoittanut minua erityisesti viimeisen vuoden aikana.
VastaaPoista