Seurailen ikääntyvän itseni, tavallisen ihmisen, päiviä kohti omaa vanhuuttani tai neljättä ikää niinkuin sen itse koen. Nuorempien tekemät vanhuuskuvaukset tuntuvat usein aika toisenlaisilta. Terveydentila määrittää ikävaiheen kokemusta enemmän kuin vuodet, mutta väistämätön osuus vuosillakin on. Tulevaisuutta ei voi tuntea missään iässä, mutta nyt tietää, ettei sitä ole pitkään. Aina voi löytää jotain kaunista ja mieltä ilahduttavaa, kun etsii.
Sähköpostiosoitteeni on liuhtarinportti at gmail.com
torstai 14. huhtikuuta 2022
Muistoahdistus
lauantai 9. huhtikuuta 2022
Junassa
Vuosi sitten kirjoitin: "Tässä olossa ei tarvitse yrittää eikä tehdä mitään. Voi katsella uneliaasti sadetta, lintujen pyrähtelyä puissa, ikkunan avatessa kuulla joutsenten kirkasta kilinää ja tööttäilyä suolla. Oikaista päivälevolle. "Olla olemassa niinkuin Lehtimäki ja Soini", kuten mieheni sanoi. Olla olemassa ilman mitään mainittavaa tarkoitusta ja roolia, vain kantaen hiljaista, vanhenevaa elämää niinkuin näissä muissakin taloissa asuvat, sillä oikeudella, että on annettu elämä elettäväksi."
sunnuntai 3. huhtikuuta 2022
Lukumatkoilla
tiistai 29. maaliskuuta 2022
Keidas erämaassa
sunnuntai 20. maaliskuuta 2022
Salliiko Jumala pahaa?
torstai 17. maaliskuuta 2022
Tämä kevät
lauantai 12. maaliskuuta 2022
Aamukävelyllä lainakoiran kanssa
Kesäisiä päiviä
Nämä merkintäni palvelevat lähinnä menneen kalenterina itselleni. Silloin tällöin katson blogeista, millaista oli vaikka viisi v...