Myös palautuminen ponnistuksesta hidastuu. Palautuminen voidaan jaotella hermoston, hiilihydraattivarastojen, lihaksiston, nestetasapainon tai yleisen toimintakyvyn palautumiseen. Kyse on lähinnä siitä, missä vaiheessa ihminen pystyy toistamaan saman suorituksen. Myös pieniä lihasvaurioita voi liikkuessa tulla. Tarvitaan riittävästi lepoa ja taukoa, iän kanssa yhä enemmän. Unen laatu on hyvä palautumisen mitta.
Taitaa olla niin, että vanhana pienikin rasitus tuntuu kropassa enemmän ja siitäkin palautuminen on hitaampaa kuin ennen. Palautuminen on myös psyykkinen asia, ei vain fyysinen. Kaikenlaisen stressin sieto heikkenee ja siitä tarvitsee enemmän lepoaikaa.
Perjantaina työnsin ruohonleikkuria puolitoista tuntia pitkässä nurmikossa ja lauantaina vähän lisää, kun päältäajettavan akussa ei pysy lataus. Paine tuntuu jaloissa vieläkin.
Kuntoilusta pitäisi olla hyötyä vanhanakin. Yhtenä talvena tein kerrostalossa yliopiston porrashaastetta. Nousin viidenteen kerrokseen pari kolme kertaa päivässä ja pääsin Haltille asti. Se tavoite oli 8000 askelman arvoinen. Ihmettelin kipeän polven kanssa fysioterapeutille, mikseivät reisilihakseni ole yhtään vahvistuneet. - Sinun iässäsi on täysi työ, että entinen pysyisi, hän ilmoitti. -Ai sekin koskee myös minua, ajattelin. Kuntosalit tuntuvat minusta ahdistavilta kopperoilta enkä ole käyttänyt niitä. Hyötyliikuntaa Torpan ympärillä minun liikkumiseni lähinnä on.
No, nyt on vain muistettava kaikin puolin mittansa ja hyväksyttävä, että ikääntyminen vaikuttaa myös minussa.
Viikonlopun ajan oli paikalla omaa nuorempaa väkeä ja kokkasin mielelläni iloisille, hyväsyömäisille nuorille. Tänään en enää jaksaisi. Entistä muistuttavat hetket ovat aika lyhyitä, mutta sitä mieluisampia.
Syksyn kirkkaat päivät ja tähtitaivaat ovat tämän ajan ilon lähteitä. Pellot lepäävät yli talven, palautuvat kesästä, keräävät voimia uuteen kasvukauteen.
Tämä lihasten kunto ikääntyvällä on yksi mielenharmin aihe. Olen pitänyt yllä selkäni vuoksi fys.hoidolta saamaani kotikunto-ohjelmaa 2-3- kertaa viikossa. Siinä on kuitenkin patko pitää taukoa aina silloin, kun nivelen nitkahdus kramppaa selkälihakset. Näin tapahtui alkukesästä. Sitten kun sain lääkityksellä ja levolla selän rauhoittumaan, alkoi lonkka oireilla. Se ei sallinut kävelylenkkejä eikä kunto-ohjelmaa. Tässä meni heinäkuun hellejakso. Nyt yritän palata sekä kävelylenkeille että kunto-ohjelmaan, mutta liikekipu siirtyi polveen. Myös reisilihaksia olen yrittänyt vahvistaa niiaillen. Alkaa tuntua toivottomalta. Tätä se sitten on, vanhuus, ajattelen.
VastaaPoista*Ellinoora
Niinpä, tällaisen kanssa sitä eletään. Toivottavasti sinulle tulee helpompi jakso! - Minulla on asetuksissa kaikki kommentointi sallittu, ei vain google-tilin käyttäjät. Sinä jostain syystä näköjään voit kommentoida vain anonyyminä. En tiedä, mistä muutos johtuu.
Poista