Pääsiäisen ilo

Nyt olemme saaneet nauttia uskomattomasta valosta päivästä ja yöstä toiseen. Hanki kestää aamulla edelleen kelkan tai suksen. Tyttären koiran kanssa tehtiin juuri aamulenkki metsän renustamilla pelloilla. Aukeilla mailla lunta ei juuri näe.

Pääsiäinen on suosikkijuhlani. Musiikit, viikon tapahtumat murheesta iloon, keltaiset kukat, rahkaherkut ja mämmi, traditiot, kevään murtautuminen esiin juhlistavat sitä. Kirkkovuoden tapahtumat ja vuodenajat rytmittävät kauniisti vuoden kulkua. Hiljaisen viikon keskiviikkona oli lapsuuden kotikylän kirkossa kaunis, musiikkipainotteinen messu. Väkeä vain oli kovin vähän. Tutut virret veivät mielen vanhaan, vaatimattomaan, myöhemmin palaneeseen kirkkoon, jonka kyläläiset rakensivat nälkävuonna 1867 samalle paikalle, isoäitini isän pellolle. 

Trullejakin on nähty, mutta meillä ei käyty. Trullit virpovat, mutta lankalauantaina. Pääsiäiskokkoja eli -valakioita oli tiedossa muutamia. Tytär on jatkanut perheemme pääsiäisaamun perinnettä. Isojenkin lasten sängyn alta löytyy pääsiäismuna, joka on täynnä karkkeja.