Näyttää ensin, että vanha maali irtoaisi helposti, mutta ei, enimmäkseen on liian tiukassa. Kaapimalla on yritetty, muutkin kuin minä. Homman on kuitenkin luvannut hiomalaikalla tehdä eräs monitoiminen kylänmies. Maalaamaan on luvannut tulla tyttären perhettä. Okrankeltaisen neljän öljyn maalin saanti on varmistettu. Ongelmana on ajoitus: Pitäisi olla sateetonta, niin että puu pysyy kuivana ja asianosaisten pitäisi ehtiä lähes yhtä aikaa paikalle, tyttären kahdensadan kilometrin päästä ja kylänmiehen muista töistään. Ensimmäinen ja toinen aika on jo siirretty. Nytkin sataa.
Parasta olisi, kun itse paikalla olevana tekisin koko homman vaikka ovi kerrallaan sään salliessa, raapisin maalin ja maalaisin samantien. Ei se kaapiminen vain onnistu, käsi ei kärsi eikä maali irtoa kunnolla.
Tätä on kaavittu
Maalaaminen kai sujuisi nytkin niinkuin vuonna 2008. Vaihtoehtoina on, ettei maalatakaan, näyttäähän se kaukaa katsoen keltaiselta. Tai ostan koko homman maalausfirmalta.
Pystyisinkö itse vielä tekemään tuon maalausurakan itse? Aina ei tiedä, onko kielteisessä kannassa kyseessä saamattomuus vai vanhan väsyminen ja lupa luovuttaa entisistä. Sitä voi tässä makaillessa arvella.
Kesä on kaksi viikkoa varhaisemmassa kuin viime vuonna, se näkyy viime vuoden juhannusblogistakin. Juhannusruusujen nuput alkavat avautua, syreeni on jo pitempään tuoksunut pihapiirissä.
Minulle on tullut uusi harrastus tai tapa: Istuskelen pitkään pihalla puun alla tai verannalla. Istun vain niinkuin etelämaiden valokuvissa muorit mustissaan penkillä seinän vieressä. Katselen, haistelen ja kuuntelen. Käki kukkuu kaiken aikaa.
Taitaa tämä kuva olla lähempänä totuutta kuin tikapuilla kiipeilevä maalari.
Jospa kolmas kerta toden sanoo ja alkaa poutapäivät. Aivan samaa hommaa täällä mökillä. Kohde vaan puukeinu. Tänään myös satanut vähän väliä ja viimeksi irroitti männyn siemeniä pitkin pihaa. Tuntuu että siivottavaakin riittää kun on monta rakennusta. Pieniä mutta tarpeellisia. Kyllähän sitä pitäisikin istuskella ja nauttia jo tällä ikää. Meidät on kuitenkin pienestä pitäen laitettu tekemään kaikenlaista kun maalla on kasvanut. Ei lomailtu pahemmin, aina oli jotain työtä. No viikon päästä sunnuntaina taas juhlitaan. Toiseksi vanhin lastenlapsi viettää rippijuhlaansa. Niin nopeasti nämä vuodet vierii ettei perässä tahdo pysyä. T. toinen Annikki
VastaaPoistaVasta viime aikoina olen minäkin alkanut istuskella ulkona. Sisällä makailu on kyllä liiankin tuttua. Olla tekemättä mitään on meditatiivista.
PoistaViikkoja saattaisi mennä yksin kaikkien ovien maalaamiseen välipäivineen, vaikka sääkin olisi suosiollinen. Jätä jotain kohenneltavaa seuraavalle sukupolvellekin, olet osuutesi rakkaudella varmasti jo hoitanut.
VastaaPoistaSuloista on juhannusruusujen ja syreenien aikaan nauttia kesästä vapaana kuin taivaan lintu!
*Ellinoora toivottelee sydämellisen hyvää juhannusaikaa!
Kyllä se maalaus nyt ainakin kovasti siirtyy, kun on kovin sateista luvassa. Ihana on nauttia lämmöstä ja kukkivista puista ja pensaista pihapiirissä. Syreenit alkavat jo lakastua. Nyt on valon aika!
Poista