Pieni matka

Pieni, iloinen juhlamatka toi vaihtelua. Lykkäsin kyllä lähtöä edellismaanantaina, kun syreenit ja omenapuu alkoivat juuri avata kukkiansa. Hellehän vie ne  muutamassa päivässä, halusin nähdä edes avautumisen. Omenapuu-parka on kuolemassa, mutta jaksoi vielä pariin haaraan avata ihania omenankukkia. Nyt olen palannut. Pihlajat ovat kukkineet tällä välin hyvin runsaasti, nyt jo ovat lakastuneet. Syreenit ovat vielä osittain kukkivia. Niin meni kesän paras kukoistus äkkiä ohi kuumina päivinä kuin etelän maissa. Kuin heinäkuun helteet olisi jo koettu.

Asustin viikon virallisessa kodissani. Sen naapurustossa puretaan taloa ja rakennetaan puistoa. Huomasin parvekkeelta näkymän, jota en ole ennen nähnyt, Koskenvuori on tullut näkyviin.  Ainakin iso puu siitä on kaadettu edestä. Kuin olisin ollut ulkomaan lomakohteessa. Purkutyömaata kasteltiin vesisuihkulla.

Nyt kotopelloilla sataa "laariin", kylvöt saavat rauhallisen tahtiin kaivattua, pitkäaikaista sadetta. Samoin uudet hautaistutukseni saavat toivottavasti hyvän alun. Maailma tuntuu taas raikkaalta suomalaiselta kesältä. On täällä väljillä pihoilla hyvä hengittää.  Käki kukkuu ja kesän valo ympäröi torpan yötä päivää.