Juhannusruusun, hylätyltä mökiltä kauan sitten siirretyn, aika on avata nuput tuoksumaan. Syreenin tuoksu on vanhentunut, sen kukkimisen aika on ohi. Unkarinsyreenin vuoro on kukkia ja antaa varjon suoja. Voikukkapellot muuttuivat öistä valoa heijastaviksi koiranputkipelloiksi.
Tämän blogin ajatuksena on seurailla yhden tavallisen ihmisen, itseni, päiviä kohti todellista vanhuutta tai neljättä ikää. Nuorempien tekemät vanhuuskuvaukset tuntuvat usein aika toisenlaisilta kuin itse koetut. Terveydentila määrittää ikävaiheen kokemusta enemmän kuin vuodet, mutta väistämätön osuus vuosillakin on. Tulevaisuutta ei voi tuntea missään iässä, mutta nyt tietää, ettei sitä ole pitkään. Miten sen tiedon kanssa eletään?
Sähköpostiosoitteeni on liuhtarinportti at gmail.com
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pimeän sylissä
puhtaan ilman indikaattori Vaikka niin valosta ja keväästä tykkään, on tässä lokakuun hämärässä ja pimeässä jotain rauh...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti