Minua on liikuttanut McDonaldsin lastentalosäätiön mainos, jossa lauletaan Edu Kettusen laulua Voi kunpa huomenna ois ihan tavallinen päivä...
"Ja sill′ ois mielessä vain ne ihan tavalliset murheet
Särkevä selkä ja saapuva talvi ja se ois ihan fine,
Vähän väsynyt vain, kun niill' ois ollut kaikenlaista.
Voi kun huomenna ois ihan tavallinen päivä."
Mikä se tavallinen päivä kullekin onkaan? Työikäiselle työpäivä tavallisine kuvioineen, lapselle koulupäivä, vanhalle hiljainen kotikupsuttelupäivä ilman pahempia särkyjä tai rasittavia menemisiä.
Joskus omavalintainen elämänrytmi keskeytyy ja siihen tulee yllättäviä, mielenrauhaa uhkaavia asioita. Yt- neuvotteluja, yrityksen vaikeuksia, työttömyys, avioeron uhkaa, sairauden merkkejä, asumisongelmia. Niistä seuraa monenlaista vierasta asiointia, menemisiä, päivärytmin muuttumista, rahahuolia, pelkoja, huolta ja uupumista, tulosten tai ratkaisujen jännittynyttä odotusta.
Vanhan ihmisen hiljennyttä elämää sekoittavat pienemmätkin haasteet. Entinen tehopakkaus, joka pyöritti lukuisia asioita aamusta iltaan, voi huomata stressaavansa koko yön aamuista laboratorioasiaa tai soittoyritystä terveyskeskukseen.
Jonain iltana voi havahtua kaipaamaan sitä vähän tylsää päivää, jolloin kaikki olikin hyvin tai ainakin aika hyvin.
Joskus hirvittää hienokin tuleva päivä, omat synttärit tai muut juhlat tai vieraat ja toivoo jopa että olisikin huomenna peruspäivä. Jälkeenpäin voi olla kuitenkin onnellista muistella sitä päivää.
Mikä lie päivä huomenna? Jos voi käydä nukkumaan levollisin mielin, saa myös olla kiitollinen. Jos mieli on levoton ja huominen ahdistaa, voi muistaa, että kaikki menee ajallaan ohi, jollakin tavalla. Aina ei ole samanlaista. Jokin muutos tulee joskus, apua voi löytyä, itse voi sopeutua, vanhakin voi parantua.
Kyllä tavallinen päivä on luksusta ainakin minulle. Ja tuo terveys, pitkään aikaan en ole tarvinnut muita lääkkeitä kuin perus reseptilääkkeitä päivittäin. Nyt tuli vaiva mihin piti saada antibioottia. Taas huomas että tavallinen arki on parasta. Ja huomenna ensimmäinen kynttilä syttyy. Vähän joululahjoja jo katseltu. On niin iso tämä lapsilauma että jo työllistää. Mutta ihanaa että on ❤️ Ennen tein oikein kalenteriin listan joulusiivouksista. Nyt aion ottaa lunkisti. Terveisin toinen Annikki
VastaaPoistaVoi oletpa ollut tehokas! Minä en ole paljon panostanut joulusiivouksiin. Joskus oli kyllä kunnollinen olo, kun pyyhin keittiökaappien päällisetkin puhtaiksi juuri
Poistaennen joulua. Paremmin minulle tulee siivousvire, kun kevätaurinko näyttää tarkasti. Maalla kyllä pitää matot kunnolla tuulettaa ulkona, lumessa jos sitä on.
Meillä keskusteltiin adventin siivittämänä myös joulusta. Koko perheen kesken vietettävät joulut ovat harvinaistumassa siitä yksinkertaisesta syystä, että voimavarat ovat valuneet rajallisiksi. 'Se tavallinen päivä' on joulunvietossakin parasta juhlaa, ei siihen paljon ekstraa tarvita. Näin todettiin, perusteena sekin, että Jälkikasvu saa tilaa kehitellä omat jouluperinteensä. Ison perheen kesken voidaan tavata yhtä hyvin kenen luona tahansa Uudenvuodenpäivänä tai Loppiaisena. Kun tulevia jouluja on vanhalla vuosi vuodelta vähemmän jäljellä, on tärkeää voida viettää ne tavalla, joka tuntuu hyvältä. *Ellinoora
VastaaPoistaSe onkin tärkeätä, että ollaan vapaita päättämään joulunvietosta niin kuin asianosaisille oikeasti parhaiten sopii. Meillä lapsenlapset ovat mielistyneet maalaisjouluun. Minä en enää ole ruokavastuussa, tiskaan kyllä.
Poista