Istun parvekkeella ja teen helppoon sudokuun virheitä. Yritin lukea talon kierrätyshyllystä ottamaani kirjaa, mutta ei suju. Ajattelin sitten lähteä ulos ja mennä etsimään kilometrin päähän avatun Puuilon tarjonnasta myrskylyhtyyn sydänlankaa. Kävelin kiertoreitillä leveätä jalkakäytävää, kunnes takaani kuului kilahdus ja karjaisu: -Koita kävellä vielä keskemmällä! Ohi ajoi nainen pyörällä lapsikärry perässään. Hyppäsin sivuun ja huusin: -Voi anteeksi. Olin kulkiessani ajatellut viimeöistä untani. Hetken päästä huomasin, että kännykkä pankkikortteineen jäi lataukseen. Hiippailin metsän kautta takaisin pesälleni ja parvekkeelle istumaan.
Enhän minä osaa täällä kulkea, kun täällä on muitakin! Olen koko kesän liikkunut näkemättä muita kulkijoita kuin kerran kissan, joka käveli tiellä vastaan. Sanoin sille pyöräni päältä: - Päivää, kissa.
Taidan olla aivan väsynyt, nyt sen vasta huomaan, päivätorkutkin jäivät puuttumaan. Oli niin kivat viikonloppuvieraat ja kyyti kaupunkiin, mutta vanha väsähtää ainakin jälkeenpäin. Otetaan huomenna uudestaan.
💗💗💗💗💗
VastaaPoistaKiitos kommentista!
PoistaYstävälliset tervehdykset ne sulostuttavat elämää sekä maalla että kaupungissa. Minäkin tervehdin pihavarpusia, huutelen helouta jokaiselle perhoselle ja metsäpolulla kiitän ääneen peipposta tai muuta laulajaa. Oon aatellu, että vanhana saa jo vähän höpsötellä. Kiireisten kanssakulkijoiden sarkastiset kommentit kuittaisin ystävällisellä hymyllä.
VastaaPoista*Ellinoora
Ollaan molemmat linnuille juttelevia! Tänään tuli joku nainen rantapolulla vastaan toisen kerran ja tervehti: - Eikö olekin ihana ilma. Mutta eilen oli kyllä aihetta moittia minua, koska ajelehdin keskellä jalkakäytävää enkä yhtään katsonut taakseni. Muita kulkijoita ei silloin näkynyt. Hänellä oli lapset kyydissä peräkärryssä.
PoistaVähän ystävällisemmin olisi voinut huomauttaa. Taisi olla huono päivä. Miehelle minäkin tiuskin mutta en sentään vieraille. Eikä mieskään hetikään aina olisi ansainnut mutta taidan olla helposti hiiltyvää sorttia. Tultiin taas mökille, jos vaikka kesän viimeiset lämpöiset ilmat. Jotenkin mennyt yhdessä hujauksessa tämä kesä. Lastenlapsista huomaa että aika kuluu nopeaan. Nyt vanhin jo aloitti lukion ja ekaluokalle meni 2. Mukavaa loppukesää Sinulle! T. toinen Annikki
VastaaPoistaKiitos toivotuksesta, sinulle myös! Kyllä täältä pitää tuttuihin paikkoihin puolukkaan päästä, täällä en tunne marjapaikkoja ja on paljon ottajia niillä.
Poista